maanantai 19. maaliskuuta 2012

KAKSI VIIKKOINEN.





Kaksi viikkoa ja yksi päivä. Vaikka olo on toisinaan kun buranaa syövällä lehmällä karsinassa, on tämä sen arvoista. Voiko mikään muu aiheuttaa onnesta pakahtumisen tunnetta näin montaa kertaa päivässä!? Onnittelijoita ja ihailijoita on riittänyt niin täällä blogissa, postitse ja kahvipöydässäkin. Kiitos kaikille! <3 Usea pehmoinen jalkaparikin on vauvan myötä kotiutunut meille asumaan..Perhe senkun kasvaa!

torstai 8. maaliskuuta 2012

VAUVA.


Siinä se on. Vauva. Melkein pari viikkoa etuajassa. Ei tuonut haikara niin kuin saduissa. Veriseen taisteluelokuvaan vertaisin mielummin. Mutta vauvalla on kaikki hyvin. Ja me ollaan ihmeestä sekaisin!